Av-sisältöalan vuosittainen Media & Message -seminaari järjestettiin Tampereella 16.-17. elokuuta 2018. Seminaarin keskeisiä teemoja oli kotimaisen audiovisuaalisen sisällöntuotannon kansainvälistyminen, jota käsiteltiin useissa esityksissä ja keskusteluissa. Medialogi Oy tuotti tapahtumaan selvityksen viiden viime vuoden aikana ulkomaille myydyistä TV-ohjelmista ja formaateista sekä kansainvälisistä yhteistuotannoista. Selvitykseen kerätyn aineiston pohjalta esittelimme viisi kansainvälistymisen trendiä. Näistä trendeistä yksi nousi selvästi esiin myös muissa esityksissä: draaman keskeinen rooli av-tuotannon kansainvälistymisessä.
Selvitykseen saatiin mukaan 31 ohjelmaa, joihin on viiden viime vuoden aikana liittynyt kansainvälistä toimintaa. Aineistoon sisältyneet ohjelmat on ao. kuviossa luokiteltu genren ja tuotantoyhtiön mukaan. Ohjelmista peräti 20 edustaa erilaisia draamagenrejä. Draamatuotantojen ohella aineistoon sisältyi yksi gameshow, kaksi faktaviihdeohjelmaa, neljä viihdeohjelmaa ja neljä realityä.
Draaman kasvanut kysyntä on kansainvälinen ilmiö. Myös Eccho Rightsin perustaja ja Managing Partner Nicola Söderlund puhui Media & Messagessa draaman kultakaudesta. Kysynnän lisäksi genren uudesta arvostuksesta kertovat Söderlundin mukaan myös kasvaneet tuotantobudjetit: erityisesti FAANG-viisikko (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google) on valmis sijoittamaan miljoonia draamatuotantoihin. Myös suomalaiset sarjat ovat herättäneet näissä toimijoissa kiinnostusta: Sorjonen oli ensimmäinen Netflixissä laajasti levitetty suomalainen draamasarja, ja Karppi myytiin vastikään Netflixille maailmanlaajuiseen levitykseen. Netflixin ja muiden globaalien jakelualustojen myötä katsojat ovat tottuneet kuluttamaan myös muita kuin englanninkielisiä sisältöjä. Suomen kaltaisilla pienillä kielialueilla tuotetuilla sarjoilla onkin nyt paremmat mahdollisuudet levitä ympäri maailmaa kuin koskaan aiemmin.
Globaalien jakelijoiden lisäksi draamasarjoja tilaavat myös alan uudet kotimaiset toimijat. Medialogin selvityksen mukaan uusista kotimaisista jakelijoista erityisesti Elisa Viihde on noussut merkittäväksi draaman tilaajaksi: selvityksen 20 draamatuotannosta Elisa Viihteen osuus oli peräti 25 prosenttia.
Draaman uudet jakelualustat nousivat esiin myös A-Lehtien liiketoimintajohtajan Anni Lintulan esityksessä, joka esitteli Demi-lehden tuottamaa WhatsApp-draamaa.
Uusien jakelijoiden ilmestymisen ohella kotimaista draamatuotantoa luonnehtii myös toinen rakenteellinen muutos. Kansainvälisille markkinoille suunnattuja draamoja ovat viiden viime vuoden aikana tuottaneet erityisesti pienet, 100-prosenttisesti kotimaisessa omistuksessa olevat tuotantoyhtiöt (ks. ylin kuvio). Kuten Nicola Söderlund totesi, pienten yhtiöiden täytyy olla usein luovempia kuin suurten, koska niillä ei ole yhtä suuria taloudellisia resursseja käytössään. Toisin kuin usein kuvitellaan, Suomessa toimivat kansainväliset tuotantoyhtiöt eivät siis hallitse ohjelmien vientiä. Sen sijaan ne profiloituvat Heidi Keinosen tuoreen tutkimuksen Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu (Jyväskylän yliopisto 2018) mukaan kansainvälisten formaattien tuojiksi ja adaptaatioiden tuottajiksi.
Draaman uudelle kultakaudelle on tyypillistä myös genren sisäinen monimuotoisuus. Rikosdraama on Nordic noirin vanavedessä vetänyt suomalaisia tuotantoja kansainvälisille markkinoille. Draamasarjoissa on kuitenkin viime vuosina etsitty uusia keinoja erottautua muista tuotannoista, ja tekijöillä on nyt selvästi enemmän uskallusta rikkoa draaman rajoja kuin aiemmin. Uusia muotoja ja sisältöjä haetaan muun muassa muista genreistä. Genrerajoja rikkovista ohjelmista puhutaan niin sanottuina genre blendeinä. Selvityksessä draamaksi luokiteltuihin ohjelmiin sisältyi mm. rikosdraamaa, draamakomediaa, nuorisodraamaa, fantasiadraamaa, poliittista trilleriä ja grounded scifiä. Tämän aineiston perusteella on myös nähtävissä, että kotimainen draama on pikkuhiljaa saamassa omanlaisiaan piirteitä. Joitakin ohjelmia on jopa kuvailtu termillä Finnish weird . Onko Finnish weird seuraava Nordic noir?
