Kesäkuussa 2021 julkaistiin Medialogin toteuttama raportti Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa – pula osaajista kasvun esteenä. Business Finlandin tilaama selvitys av-alan osaamispulasta tehtiin osana TEM:n Luovan talouden tiekarttayötä. Keskustelua aiheesta jatkettiin 10. helmikuuta 2022, kun OKM ja TEM järjestivät Media- ja av-ala murroksessa – osaajapula kasvun jarruna -keskustelutilaisuuden. Kokosimme keskustelun ja muiden lähteiden pohjalta yhteen niitä toimenpiteitä, joita av-alan koulutuksen kehittämiseksi on jo tehty. Lisäksi nostamme esiin raportissa mainittuja kehittämisehdotuksia, joihin tulisi vielä tarttua. 

Miten osaamispulaan on vastattu? 

1. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon uudistaminen: Opetushallituksen Tuula Sumkinin mukaan tutkintoa ollaan uudistamassa niin, että se vastaa paremmin nykyisiin osaamistarpeisiin. Media-alalla suoritettu koulutus painottuu tällä hetkellä tutkintoon tähtääviin koulutuksiin. 

2. Erikoistumiskoulutusta tuotantopäälliköille ja linjatuottajille: Metropoliassa aloitetaan tänä keväänä uuden av-erikoistumiskoulutuksen valmistelu. Hankkeessa on mukana kuusi ammattikorkeakoulua.  

3. Nopeaa työvoimakoulutusta: Keväällä 2021 Omnia starttasi Film Skills -koulutuksen yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. TAMK:n ja Tredun sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä järjestettävä kuvauspaikkajärjestäjän täydennyskoulutus alkoi niin ikään syksyllä 2021. Molemmat koulutukset on suunnattu työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Ministeriöiden keskustelutilaisuudessa puhuneen Kirsi Piispasen mukaan ensimmäisen kouluksen kohderyhmä eli alle 30-vuotiaat eivät löytäneet Film Skillsiä parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt koulutus on avoin kaiken ikäisille. 

4. Luentoja ja seminaareja: Alalla jo työskenteleville on suunnattu esimerkiksi keväällä 2021 alkaneet Film Tampereen ja APFI:n XYZ Masterclass-seminaarit, jotka jatkavat XYZ Filmsin Dual-elokuvan merkeissä alkanutta kansainvälistä yhteistyötä. 

Koulutuksen kehittämistarpeisiin vastataan siis jo monella rintamalla – mitä muuta vielä tarvitaan? 

1. Osaamisen tunnistaminen ja validointi: Ruotsalaisen Yrkesnämnden for Film och TV’n Charlotte Gimfalk esitteli sikäläistä mallia, jossa jokaiselle tuotannon osa-alueelle on määritelty pätevyysvaatimukset kolmella tasolla. Alan yritykset ovat tiiviisti mukana osaamisen validoinnissa, jota tarvitaan kansainvälistyvällä alalla.  

2. Oppilaitosten ja työelämän valtakunnallisesti koordinoitu yhteistyö: OKM:n ylijohtaja Atte Jääskeläinen korosti keskustelussa korkeakoulujen autonomiaa ja peräänkuulutti koulujen kykyä tunnistaa työelämän tarpeita. Myös Business Finlandin Hanna Vuorinen kannusti kouluja ottamaan yhteyttä yrityksiin ja sparrailemaan koulutusideoita yhdessä työnantajien kanssa. Vaikka oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö paikallisella tasolla on tärkeää, tarvitaan edelleen myös valtakunnallisesti koordinoitua pitkäjänteistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välille.  

3. Asennemuutos: Alan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen edellyttää nöyrää suhtautumista tulevaisuuden haasteisiin ja aitoa halua ja kykyä yhteistyöhön sekä yksittäisiltä henkilöiltä että oppilaitoksilta. Lisäksi vanhoista artisti-yrittäjä-jakolinjoista tulisi päästä eroon – av-alalla työskennellään lähinnä epätyypillisissä työsuhteissa. Av-alan osaajat tarvitsevat oman osaamisalueensa sisällöllistä ymmärrystä ja käytännön osaamista mutta myös taloudellisia, hallinnollisia ja myynnillisiä taitoja.