Please scroll down for the English version!
Medialogi toteutti talven aikana musiikin käyttöä av-tuotannoissa selvittävän hankkeen. Suomen Musiikkikustantajat ry:n tilaaman selvityksen tavoitteena oli selvittää nykyinen markkinatilanne, tunnistaa keskeisimmät ongelmat ja haasteet av- ja musiikkialan toimijoiden näkökulmasta sekä tehdä ehdotuksia ratkaisuvaihtoehdoiksi ja kehittämistoimenpiteiksi.
Selvityksen aineisto koottiin järjestämällä viisi teemoitettua työpajaa, joihin osallistuivat eri osapuolia edustavat ydinryhmän jäsenet sekä vierailevat asiantuntijat. Keskustelujen keskeisiä teemoja olivat olemassa olevan (usein kaupalliselle äänitteelle tallennetun) musiikin, katalogimusiikin ja tilausmusiikin käyttö. Lisäksi työpajoissa pohdittiin diversiteetin toteutumista av-tuotannoissa käytettävässä musiikissa sekä musiikin käyttöön liittyvää infrastruktuuria. Keskusteluissa koottua informaatiota tarkennettiin ja täydennettiin tekemällä 13 asiantuntijahaastattelua.
Selvitykseen kootun aineiston perusteella keskeisiä haasteita musiikin käyttäjien näkökulmasta ovat
• synkronointioikeuksien hankkimisen monimutkaisuus sekä prosessin hitaus ja ennakoimattomuus,
• kotimaisten ja kansainvälisten tilaajien ja rahoittajien vaatimukset sekä
• olemassa olevan musiikin käytön hinnoittelu liian korkealle suhteessa musiikkibudjettien kokoon.
Keskeisiä haasteita musiikkialan toimijoiden näkökulmasta ovat
• asenteet (musiikin arvostus on heikkoa, mikä näkyy esimerkiksi pieninä musiikkibudjetteina, tarpeettoman laajojen oikeuksien hankintana ja siinä, ettei musiikista vastaavia ammattilaisia palkata tuotantoihin),
• elokuva- ja televisiosäveltämisen diversiteettiä koskevan keskustelun vähäisyys sekä
• musiikki- ja av-alan siiloutuneisuus, musiikin synkronointia koskevan tiedon ja ammattimaisen osaamisen puute ja käsitteiden sekavuus.
Haasteisiin voitaisiin vastata seuraavien kehittämisehdotuksien avulla:
• Lisensointiprosessin yksinkertaistaminen ja/tai mukauttaminen kansainvälisten markkinoiden tarpeiden mukaiseksi
Musiikin synkronointioikeuksien hankkiminen koetaan monimutkaiseksi. Tilannetta helpottaisi palvelu, jossa oikeudet voisi hankkia sekä äänitteen että sävelteoksen osalta niin sanotusti yhdeltä luukulta. Prosessin yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen rakenteellisella tasolla edellyttäisi kuitenkin merkittäviä muutoksia esimerkiksi esitys- ja tallentamisoikeuksia hallinnoivien järjestöjen kentässä.
• Rahoituksen rakenteiden muuttaminen ja av-tuotantojen rahoituspohjan uudistaminen
Kotimaisen musiikin käyttöä av-tuotannoissa voitaisiin kannustaa erilaisilla rahoitusinstrumenteilla, jotka olisi nykyisiä rahoitusmuotoja suoremmin ohjattu käytettäväksi nimenomaan musiikin synkronointioikeuksien hankkimiseen. Musiikin käyttöön liittyvät haasteet ja ongelmat olisi aluksi saatettava päättäjien tietoon. Myös kaupallisen rahoituksen malleja tulisi arvioida uudelleen.
• Av- ja musiikkialan välisen yhteistyön ja tiedonvälityksen kehittäminen
Av- ja musiikkialan välille olisi luotava aktiivinen keskustelu- ja informaatioyhteys. Yhteistyön avulla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sekä musiikki- että av-alan toimijoita palveleva sivusto, joka kokoaisi yhteen musiikin av-lisensoinnissa tarvittavan tiedon.
• Alan käsitteistön yhdenmukaistaminen, selkiyttäminen ja mukauttaminen kansainvälisiin termistöihin
Yhteisen käsitteistön luominen edellyttää av- ja musiikkialojen välistä yhteistyötä, mutta myös helpottaa tulevaisuudessa keskusteluja eri kenttiä edustavien toimijoiden välillä.
• Koulutuksen ja osaamisen lisääminen
Sekä av- että musiikkialan tutkintoon johtaviin koulutuksiin tarvittaisiin musiikin av-lisensointiin liittyviä sisältöjä. Lisäksi av- ja musiikkialoilla jo toimiville ammattilaisille tulisi järjestää esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja lisensointiprosesseihin liittyvää täydennyskoulutusta.
• Uusien palvelujen kehittäminen
Musiikin av-lisensoinnin tueksi tarvitaan sekä kaupallisia että kolmannen sektorin tarjoamia palveluja. Music supervisoreiden palveluille on tarvetta, mutta monessa tapauksessa tuotantobudjeteissa ei tällä hetkellä ole mahdollista varata niille rahaa. Nykyistä parempia neuvontapalveluja kaivataankin myös alan järjestöiltä. Markkinoilla on myös kasvavaa tarvetta aiheeseen erikoistuneisiin juridisiin palveluihin.
• Työskentelykulttuurien kehittäminen
Infrastruktuuriin liittyvien kehittämistoimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös merkittäviä kulttuurisia muutoksia. Av-tuotteissa käytettäviin musiikkiin ja musiikin tekijöihin ja esittäjiin kohdistuvia asenteita on tarkistettava, ja musiikin arvostusta kohennettava. Sekä musiikki- että av-alalla on purettava olemassa olevia siiloja ja kehitettävä ammattimaisia käytäntöjä. Av-tuotannoissa tämä edellyttää esimerkiksi rekrytointiprosessien kriittistä tarkastelua, paremman workflow’n ja ennakoivan tuottamisen kehittämistä sekä äänen, musiikin ja kuvan välisen yhteistyön tiivistämistä.
• Diversiteetin edistäminen
Diversiteettiä ja tasa-arvoa koskevaa aktiivista keskustelua on jatkettava. Av- ja musiikkialojen on yhdessä pohdittava, ohjataanko kehitystä parhaiten oikeaan suuntaan sopimusehtojen kaltaisten pakottavien instrumenttien vai muiden asenneilmapiirin muutosta edistävien keinojen avulla.
Kaikki edellä mainitut kehittämistoimenpiteet edellyttävät musiikin käyttöä av-tuotannoissa koskevan tietopohjan laajentamista lisäselvitysten avulla. Toivomme, että raportti edistää osaltaan alan kehittämistä ja toimii pohjana jatkohankkeille. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
Use of music in audiovisual productions report is published
Medialogi recently finished the Use of music in audiovisual productions project. Commissioned by the Finnish Music Publishers Association the study examines the current market situation, identifies the main problems and challenges as well as proposes possible solutions and development measures. You can find the executive summary of the report in English here.
