HIFF:n ammattilaistapahtumaan sisältyi tänä vuonna kolme päivää keynoteja, masterclasseja paneeleita, showcaseja ja pitchaussessioita. Tapahtuman avasi Film Tampereen Fanny Heinosen luovaa johtajuutta ja intuition voimaa käsitellyt keynote. Käsikirjoituskonsultti Tatjana Samopjan puolestaan korosti eletyn elämän merkitystä tarinankerronnassa. Samopjanin mukaan markkinoita dominoivat sisällöt, jotka kertovat tarinoita tarinoista – eivät tarinoita elämästä. Havaintoihin perustuvat tarinat voivat olla realistisia, mutta vain kokemuksiin perustuvat tarinat ovat todenmukaisia (true to life). Käsikirjoittajien tulisikin haastaa omat havaintonsa ja ensisijaisesti hankkia kokemuksia eletystä elämästä. Samopjanin puheessa kaikui 1800-lukulaisen taiteilijamyytin ajatus siitä, että nerous kumpuaa käsimyksestä. Miten tämä ajatus sopii av-alan tavoitteisiin parantaa työoloja ja työntekijöiden hyvinvointia?

Tavanomaista tarinankerrontaa pyrittiin haastamaan myös Finnish Weird -pitchaussessiossa, jossa esiteltiin 20 kehitysvaiheessa olevaa hanketta. Genret vaihtelivat pitkästä ja lyhyestä elokuvasta dokumenttiin, scripted-sarjaan ja realityyn. Parhaana palkittiin virolainen Mari, Sweetie – maagista realismia edustava lyhytelokuva. Finnish Weird -käsitteen avulla on aiemmin viety suomalaista kirjallisuutta ulkomaille ja brändätty kotimaisia draamasarjoja (ks. tutkimusartikkelini osoitteessa: https://series.unibo.it/article/view/14464). Tuomaristossa olikin mukana kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck, joka on ollut tekemässä käsitettä tunnetuksi. Uniikkiutta ja outoutta korostavan pitchaussession nimeksi olisi kuitenkin kaivannut jotain hieman… noh, uniikimpaa ja oudompaa.

FFA:n keskeisiä teemoja olivat Tekoäly ja transmedia, ja uutuutena järjestettiin FFA Gaming x Film Matchmaking -verkostoitumistapahtuma. ”Ground-up: Building a film industry with AI” -paneelissa todettiin, että tekoäly lisää tasa-arvoa tarjoamalla helppokäyttöisiä välineitä kaikille mutta muuttaa samalla käsitystä työntekijästä perustavanlaatuisella tavalla. Tekoäly ei myöskään haasta tekijää kuten muiden ihmisten kanssa työskentely. ”Rethinking-film as a product: Building business with transmedia” -paneelissa Arvet Agencyn Grace Maharaj korosti, että transmedia -projekteissa liiketoimintaan liittyvien ratkaisujen on ohjattava luovia ratkaisuja. Business Finlandin Olli Sinerman mukaan pelialalla on käytettävissään paljon enemmän käyttäjiä koskevaa dataa kuin elokuva-alalla. Alat ovat kuitenkin lähentymässä toisiaan, sillä elokuvantekijät käyttävät jo pelikehityksen työkaluja. Esimerkiksi Unreal Engine -pelimoottori on käytössä suomalaisessa Alma-projektissa, joka esiteltiin Imagine the Metaverse -tapahtumassa aiemmin tänä vuonna (ks. Ajankohtaista -osio).

5. syyskuuta 2024 järjestetyn Screen Helsingin aamupäivä tarjoili dataa globaalin ja suomalaisen av-alan tilasta. Carol Hughes-Hallett esitteli Glancen tutkimustuloksia, joiden mukaan lineaarisen television katselu väheni Suomessa vuonna 2023 kymmenen minuuttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lineaarisesta televisiosta tutut sisällöt toimivat kuitenkin vetureina nuorten yleisöjen SVOD-katsomisessa. Uusien sisältöjen määrä väheni suoratoistopalveluissa 18 prosenttia ja TV:ssä kaksi prosenttia. Ikoniset viihdeohjelmat (kuten Tanssii tähtien kanssa) onnistuivat pitämään yleisönsä. Draamassa trendaavat olemassa olevaa IP:tä (esim. kirjaa, peliä, podcastia) hyödyntävät draamat sekä paikalliset ja tositapahtumiin perustuvat tarinat. Myös pohjoismaisten rikossarjojen määrä on kasvussa. Vuonna 2023 tärkein pohjoismaisten av-sisältöjen vientimaa oli – hieman yllättäen – Suomi!

Iltapäivällä REInvent International Salesin Helene Aurø vahvisti rikossarjojen suosion jatkuvan. Erilaisten yhteistuotantojen määrä on myös kasvussa – ranskalaisen Oble-levitysyhtiön Hugo Brisbois’n mukaan syynä on ennen kaikkea EU:n regulaatio. Sekä Aurø että Brisbois näkevät Suomen kiinnostavana mutta aliarvostettuna vientimaana, jossa sarjoja tehdään yhä useammin korkeilla tuotantoarvoilla. Suomalaisista onnistumisista nostettiin esimerkiksi Kaikki synnit (All the sins), joka on alkuperäissarjojensa 10-vuotista taivalta juhlivan Elisa Viihteen kansainvälisesti menestynein sarja.

Vaikka kansainväliset levittäjät ovat yhä varovaisia ja kotimaassa hallituksen säästöpolitiikka luo epävarmuutta av-alalle, väritti päivän kaikkia keskusteluja optimisti ja varovainen usko tulevaan.

• Making Moviesin ja Dreamloopin ALMA on ensimmäinen hanke, jossa tuotetaan samanaikaisesti samaan tarinamaailmaan sijoittuva elokuva ja peli. Crossover-projekti tuo elokuvaa ja pelialaa lähemmäs toisiaan ja edellyttää tekijöiltä uudenlaista osaamista. Esimerkiksi Unreal Engine on mukana ainakin pelin tuotannossa mutta mahdollisesti myös elokuvassa. Pelikonseptin kehittämisessä on lisäksi hyödynnetty kohdeyleisön analyysiä. Peliteollisuus näyttää muutenkin käyttävän tutkimusta tuotekehityksensä tukena huomattavasti aktiivisemmin kuin av-ala.
• Tekoäly tarjoaa Elisa Viihteen Head of Developmentin Joona Kortesmäen mukaan av-alalle ainakin kolmenlaista hyötyä: 1) parantaa sisältöjen laatua, 2) tukee pelillistettyjen sisältöjen ja uudenlaisten käyttäjäkokemusten tuottamista ja 3) tarjoaa tekijöille mahdollisuuden saada palautetta välittömästi.

1. TV-sarjojen tilauskanta on pudonnut jyrkästi viime vuoden lopulta lähtien. Huippuvuosien tasolle ei luultavasti enää päästä, mutta tilanne paranee nykyisestä.
2. Sarjojen tilaamista luonnehtii turvallisuushakuisuus: kanavat tilaavat sarjoja ennen kaikkea suomalaiselle origo- eli keskivertokatsojalle – sarjojen kansainvälisen myyntipotentiaalin merkitys on vähentynyt.
3. Tilaajat suosivat nyt limited series -sarjoja, joilla on rajattu pituus – myös TV-elokuvat ovat nousussa. Lyhyempi pituus lisää sarjojen teosluonnetta.
4. Levittäjät etsivät haastavina aikoina selkeitä genrejä edustavia sarjoja – hybridit eivät myy. Kirja-adaptaatioita sen sijaan suositaan, sillä kirjan suosio antaa nostetta myös sarjalle.
5. Suomesta saattaa tulla käsikirjoittamisen halpamaa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ilmeisin selitys löytyy Suomen pienistä tuotantobudjeteista, mutta liittyykö tähän muita tekijöitä?

Medialogi Oy on jo kuuden vuoden ajan tarjonnut tutkimus-, koulutus- ja konsultointipalveluja  kotimaisille media-alan toimijoille. Av-alaan erikoistunut yhtiö on tänä aikana vakiinnuttanut paikkansa luotettavan tutkimustiedon tuottajana. Yhtiö on tehnyt selvityksiä alan suurimmille toimijoille, konsultoinut pieniä tuotantoyhtiöitä ja valtakunnallisia järjestöjä sekä osallistunut alan koulutusten järjestämiseen.

Yhtiön toisen perustajan, Eerika Vermilän, jäädessä pois päivittäisestä toiminnasta Heidi Keinonen jatkaa Medialogin luotsaamista. Yhtiö pyrkii kasvattamaan ja kehittämään toimintaansa etsimällä uusia yhteistyömuotoja Suomessa ja ulkomailla sekä tarjoamalla asiakkailleen tutkimuksen, koulutuksen ja konsultoinnin lisäksi viestintäpalveluja. Myös yhteistyö Eerika Vermilän kanssa jatkuu. Koko av-alaa koettelevana vaikeana aikana Medialogi pyrkii osaltaan kehittämään alan toimintaedellytyksiä yhdessä uusien ja vanhojen asiakkaidensa kanssa.