Tag Archives: draamasarja

Mitä fiktiotuotannossa tapahtuu nyt?

Talven ja kevään festivaali- ja gaalakausi on ohi ja ennusteet vuoden 2019 trendeiksi esitetty. Miten globaalit trendit heijastuvat kotimaiseen fiktiotuotantoon? Kokosimme alle kolme ajankohtaista näkymää, joiden kautta Medialogi seuraa alan kehitystä. 

1) Hyperlokaalit ja monikieliset draamat trendaavat

Autenttisuus ja paikallisuus ovat jo hetken aikaa olleet uusien draamojen tärkeimpiä ominaisuuksia. Paikallisuuden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vain kansallista omaleimaisuutta, vaan draamat voivat hakea innoituksensa myös pienemmiltä kulttuurialueilta. Nyt puhutaankin hyperlokaaleista draamoista, jotka kertovat pienille paikkakunnille sijoittuvia suuria tarinoita (Yle.fi). Tunnistettavaan, joko todelliseen tai fiktiiviseen, paikkaan kiinnittyvä tarina kantaa usein pidemmälle kuin globaalin menestyksen tavoittelu (K7 Media 2019).  

Suomesta ulkomaille myydyissä sarjoissa on tähän mennessä korostunut Lappi (esim. Arctic CircleReindeer Mafia), mutta omaleimaista eksotiikkaa löytyy muualtakin. Tuoreista kotimaisista sarjoista esimerkiksi Kaikki synnit sijoittuu kuvitteellisen pohjoispohjanmaalaisen paikkakunnan lestadiolaisyhteisöön. Tulevista draamoista Cold Couragea on kuvattu Kainuussa ja muutamia muita kansainvälisiä yhteistuotantoja Turun saaristossa. Suomessa on siis vielä runsaasti potentiaalisia ja tuoreita kohteita sekä koti- että ulkomaisille tuotannoille.  

Toinen draamatrendi on monikielisyys, jonka K7:n Keri Lewis Brown nosti esiin Mip Drama Byers Summitissa (Yle.fi). Juuri valmistuneista kotimaisista draamoista esimerkiksi pääosin Chileen sijoittuvassa Invisible Heroes -sarjassa kansainvälisten diplomaattipiirien monikielisyys luo tarinaan autenttisuuden tuntua. Tuleviin sarjoihin sisältyy myös muita draamoja, jotka liikkuvat sekä Suomessa että ulkomailla, ja voivat siten perustellusti hyödyntää useampia kieliä. 

Trendien määrittelyn rinnalla puhutaan siitä, onko varsinaisia sisältötrendejä enää oikeastaan olemassa. Sisältöjen runsaus ja ihmisten kyltymättömyys niiden kuluttamisessa on johtanut siihen, että trendien syklit ovat muuttuneet nopeammiksi. Tulevaisuudessa yksittäisiä sisältötrendejä ei välttämättä voidakaan enää nimetä, kun kaikenlaista uutta ja vanhaa sisältöä on jatkuvasti saatavilla. 

2) IP-oikeudet vs. “globaali” levitys

Ensimmäisten Netflixille myytyjen kotimaisten sarjojen yhteydessä on tullut selväksi, ettei sisältöjen saamista globaaliin tai lähes globaaliin levitykseen tule pitää itseisarvona. Suomalaisilla tuottajilla ei ole vielä kovin vahvoja neuvotteluasemia globaalien toimijoiden kanssa, eikä sisältöjen IP-oikeuksista saatava rahallinen korvaus välttämättä vastaa sitä menetystä, jonka oikeuksista luopuminen aiheuttaa. Lisäksi Netflixin globaalius on suhteellista: palvelua käytetään lähinnä läntisessä Euroopassa, Pohjoismaissa, latinalaisessa Amerikassa ja englanninkielisissä maissa. Yhtiön maailmankuva ja sisältövalikoima määritellään pitkälti Kaliforniassa sijaitsevasta päämajasta käsin. (Lobato 2018.) 

Aasian markkinoilla kuluttajia on moninkertaisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna. Esimerkiksi viime vuonna lanseerattu Elisan Nordic TV tarjoaa suomalaisille sisällöille 245 miljoonaa kotitaloutta kattavan yleisön (Epressi.com 2018). Tulevaisuuden trendinä voivat olla jättiyritysten omien suoratoistopalvelujen rinnalle syntyvät, indie-tuottajien yhteiset SVODit. Nämä pienemmät suoratoistopalvelut ja televisioyhtiöt voivat tarjota parempia levityskanavia suomalaiselle sisällölle. Tämän ja vielä tulevienkin vuosien aikana siis etsitään tapoja, joilla tuottajat voisivat paremmin hallita IP-oikeuksiaan ja silti saada sisältönsä kansainvälisille markkinoille. 

3) Kotimaisen av-alan kasvua tukevat toimenpiteet

Vuonna 2017 käynnistyneestä Business Finlandin av-alan tuotantokannustimesta julkaistiin viime syksynä ensimmäinen väliarviointi (BusinessFinland.fi 2018). Arvioinnissa todetaan, että kannustin vie av-alaa eteenpäin muun muassa työllistämällä ihmisiä. Tuotantokannustimella on ratkaiseva rooli nimenomaan kansainvälisten tuotantojen houkuttelemisessa Suomeen, sillä tuotannot hakeutuvat pääasiassa niihin maihin, jotka pystyvät tarjoaman rahallista tukea kannustinjärjestelmän avulla. Esimerkiksi Lapissa kuvattujen elokuvien ja draamasarjojen määrä onkin moninkertaistunut tuotantokannustimen lanseeraamisen jälkeen (Lapland.fi 2018) . 

Myös suomalaiset sisällöt kiinnittyvät globaaleihin trendeihin ja kinnostavat maan rajojen ulkopuolella. Kansainvälistymisen myötä tuotantojen budjetit ovat jonkin verran kasvaneet. Suomalaisten tuotantoyhtiöiden kanssa yhteistuotantoja tekevän DRG:n Dave Clarke varoittaa kuitenkin budjettien liiallisesta kasvusta ja muistuttaa, etteivät katsojamittauksessa menestyvät sarjat ole välttämättä kalliita (NordiskFilmogTVfond.com 2019). Kun budjetit kasvavat rahoittajien määrän lisääntymisen myötä, myös tuottojen jakajia on enemmän. Lisäksi kaikkien osapuolten odotukset lopputulosta kohtaan kasvavat, jolloin sekä tuotannollisen osaamisen että johtamistaitojen olisi kyettävä nousemaan uudelle tasolle. Ulkomaisten tuotantojen houkuttelemisen ohella myös kotimaisia tuotantoja ja alan kehitystä tulisi tukea muun muassa koulutuksen avulla riittävän paljon ja riittävän pitkäjänteisesti.  

Kultainen Venla kuvaa alan muutoksia ja jatkuvuutta

Perjantaina 11. tammikuuta palkitaan vuoden 2018 parhaat televisio-ohjelmat, -esiintyjät ja tekijät Kultainen Venla -gaalassa. Tapahtuman järjestää vuosittain Televisioakatemia yhdessä tuottajayhdistys Audiovisual Producers Finland APFI ry:n kanssa. Televisioakatemia on Yleisradion, MTV:n, Sanoma Media Finlandin ja SATU ry:n (nyk. APFI ry) vuonna 2010 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisten televisio-ohjelmien arvostusta. Perustamisen jälkeen jäseniksi ovat liittyneet myös Discovery Networks Finland, Fox Networks Group, Elisa Viihde ja IL-TV (Alma Media). Yhdistykseen kuuluu lisäksi noin 450 televisioalan ammattilaista henkilöjäseninä.  

Keräsimme tiedot vuosien 20132018 palkintoehdokkaista ja listasimme kolme keskeistä havaintoa Kultaisen Venlan ehdokasasettelusta. 

1. Palkintokategorioiden muutokset: reality ja viihde etsivät muotoaan  

Palkintoehdokkaiksi nimetyt televisio-ohjelmat luokitellaan genren mukaisiin kategorioihin, joita oli 15 vuonna 2018. Palkintokategorioissa tapahtuu vuosittain jonkin verran muutoksia. Pysyvimpiä kategorioita ovat olleet keskustelu-, komedia- ja sketsi-, lifestyle- sekä lasten ja nuortenohjelmasarjat. Myös tekijäkategoriat (paras mies- ja naisnäyttelijä, vuoden käsikirjoittaja ja vuoden ohjaaja) ovat säilyneet ennallaan.

Eniten muutoksia on tehty reality-kategoriaan. Vuoteen 2014 asti kaikki reality-ohjelmat sijoittuivat samaan sarjaan. Seuraavana vuonna Kultaisen Venlan sai myös paras seuranta-reality, ja vuodesta 2016 lähtien seuranta- ja kilpailu-realityt on jaoteltu omiin sarjoihinsa. Myös viihdeohjelmakategoria on hakenut vuosittain omaa muotoaan. Viimeisten viiden vuoden aikana viihdeohjelma ja musiikkiviihde erillisinä kategorioinaan ovat vakiintuneet Kultaisen Venlan palkintolistalle. 

Game show -ohjelmat palasivat suomalaiseen televisioon vuonna 2017, ja samana vuonna genren oma palkintokategoria nostettiin viiden vuoden tauon jälkeen takaisin Kultaisen Venlan listalle.  Kyseisessä kategoriassa kilpailee tänä vuonna yhteensä kolme game show’ta, joista kaksi on tuoreita vuonna 2018 ensi-iltansa saaneita ohjelmia. Ehdokkaana olevat peliohjelmat ovat kaikki ulkomaisia formaatteja. 

Ohjelmien määrän kasvu ja uusien genrejen syntyminen ovat siis luoneet tarpeen määritellä palkintokategorioita uudelleen. Myös tänä vuonna on tehty muutamia muutoksia: ajankohtais- ja asiaohjelmasarjaan on lisätty uutisohjelmat ja kokonaan uutena kategoriana mukana on vuoden TV-event. Aiempien vuosien tapaan yleisö saa äänestää vuoden parhaan ohjelman sekä parhaan esiintyjän voittajat. Lisäksi yleisö saa nyt äänestää myös vuoden parhaan lasten- ja nuortenohjelman, sillä kyseinen sarja ei ole enää mukana tuomareiden ja Televisioakatemian jäsenten äänestyskategorioissa. 

2. Suosikit pysyvät ja palaavat 

Vaikka palkintokategorioissa on tapahtunut muutoksia, löytyy ehdokaslistoilta myös yllättävää jatkuvuutta. Ohjelmista ikisuosikkeja ovat mm. Vain elämää, joka oli 20132018 joka vuosi ehdolla musiikki- ja viihdeohjelma -kategorioissa sekä Docventures, joka vasta tänä vuonna tipahti viiden vuoden putken jälkeen pois ehdokaslistoilta. Näin kävi myös SuomiLOVElle, joka on ollut näihin päiviin asti ehdokkaana musiikki- ja viihdeohjelmakategorioissa ja voittanut oman sarjansa vuodesta 2014 lähtien. Muita sinnikkäästi listoilla pysyneitä ohjelmia ovat Arman  Alizadin ohjelmasarjat, keskusteluohjelmat Enbuske Linnanahde Crew sekä EnbuskeVeitola & Salminen, komedia- ja sketsiohjelma Siskonpeti sekä viihdeohjelmat Putous, Tähdet tähdet ja Posse. Draamasarjoista ehdolla ovat olleet kahdesti sekä Roba– että Syke-sarjan eri kaudet. 

Vanhat suosikkiviihdeohjelmat palasivat ruutuihin runsain joukoin vuonna 2017 sisältöjen kysynnän lisääntymisen myötä. Kansainvälisten formaattien nostalgiabuumi näkyy myös Kultaisen Venlan ehdokkaissa: vuosina 20132014 kv.formaattiadaptaatioita oli vain muutama, mutta vuodesta 2017 alkaen niitä on valikoitunut kilpailuun jo yli tuplasti enemmän. Yhden selityksen kansainvälisten formaattiohjelmien paluulle Kultainen Venla -kilpailuun tarjoaa se, että formaattiadaptaatiot kelpuutettiin jälleen ehdokaslistoille kilpailemaan kotimaassa kehitettyjen ohjelmien ja formaattien kanssa. 

3. Kotimaisten tuotantojen uusi nousu 

Kotimaisten draamasarjojen määrässä on kuuden viime vuoden aikana tapahtunut selvä muutos. Vuonna 2013 Kultainen Venla –ehdokkaana oli vain yksi uusi draamasarja, kun tänä vuonna kaikki ehdokkaat ovat viime vuonna ensi-iltansa saaneita sarjoja. 

Kotimaisten sarjatuotantojen lisääntyminen näkyy myös tuotantoyhtiökentällä. Täysin kotimaisessa omistuksessa olevien tuotantoyhtiöiden ohjelmia on tänä vuonna ehdokkaana yhteensä 11. Vuonna 2013 kotimaisten indie-yhtiöiden tuotantoja oli mukana vain viisi, mutta määrä on sen jälkeen noussut tasaisesti. Kansainväliset tuotantoyhtiöt ovat pysyneet tarkastelujakson aikana lähes samoina, ainoastaan yrityskaupat ovat vaikuttaneet hiukan yhtiöiden lukumäärään. Tv-kanavien, lähinnä Yleisradion inhouse-ohjelmia oli vuonna 2013 vielä yhdeksän mutta seuraavana vuonna enää kolme.  

Ja voittaja on… 

Ulkomaisessa omistuksessa olevat tuotantoyhtiöt tekevät edelleen määrällisesti enemmän ohjelmia kuin täysin kotimaiset yhtiöt ja se näkyy myös palkintoehdokkaiden listoissa. Kotimaisia tuotantoyhtiöitä on kuitenkin syntynyt lisää, ja tällä hetkellä ehdokaslistoilla on jo lähes yhtä paljon täysin kotimaisia ohjelmia ja kansainvälisten formaattien adaptaatioita. Indie-yhtiöiden tuottamien ohjelmaehdokkaiden määrään on osaltaan vaikuttanut se, että Yle on vähentänyt itse tuottamiensa ohjelmien määrää vuoden 2013 jälkeen. Indie-kenttä on kaiken kaikkeaan elpynyt, ja kotimaiset tuotantoyhtiöt ohjelmakatalogeineen alkavat olla kiinnostavia ostokohteita myös ulkomaisille yrityksille.  

Draamasarjojen kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa ja se näkyy sekä ehdokkaiden sisällöissä että toteutuksissa. Tällä hetkellä draamagenreä hallitsee Nordic Noir, mutta kenties jo seuraavan vuoden ehdokkaissa on enemmän vaihtelua.  

Kultainen Venla -kilpailun ehdokaslistojen tarkastelu kuuden vuoden ajalta kertoo ennen kaikkea sen, että suomalainen tv-tuotanto on ottanut viimeisen kuuden vuoden aikana harppauksen kohti kansainvälistä tasoa. Siksi ammattitaitoisia tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Kultainen Venla onkin ennen kaikkea tekijöiden juhla.