Perjantaina 11. tammikuuta palkitaan vuoden 2018 parhaat televisio-ohjelmat, -esiintyjät ja tekijät Kultainen Venla -gaalassa. Tapahtuman järjestää vuosittain Televisioakatemia yhdessä tuottajayhdistys Audiovisual Producers Finland APFI ry:n kanssa. Televisioakatemia on Yleisradion, MTV:n, Sanoma Media Finlandin ja SATU ry:n (nyk. APFI ry) vuonna 2010 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisten televisio-ohjelmien arvostusta. Perustamisen jälkeen jäseniksi ovat liittyneet myös Discovery Networks Finland, Fox Networks Group, Elisa Viihde ja IL-TV (Alma Media). Yhdistykseen kuuluu lisäksi noin 450 televisioalan ammattilaista henkilöjäseninä.
Keräsimme tiedot vuosien 2013–2018 palkintoehdokkaista ja listasimme kolme keskeistä havaintoa Kultaisen Venlan ehdokasasettelusta.
Palkintokategorioiden muutokset: reality ja viihde etsivät muotoaan
Palkintoehdokkaiksi nimetyt televisio-ohjelmat luokitellaan genren mukaisiin kategorioihin, joita oli 15 vuonna 2018. Palkintokategorioissa tapahtuu vuosittain jonkin verran muutoksia. Pysyvimpiä kategorioita ovat olleet keskustelu-, komedia- ja sketsi-, lifestyle- sekä lasten ja nuortenohjelmasarjat. Myös tekijäkategoriat (paras mies- ja naisnäyttelijä, vuoden käsikirjoittaja ja vuoden ohjaaja) ovat säilyneet ennallaan.
Eniten muutoksia on tehty reality-kategoriaan. Vuoteen 2014 asti kaikki reality-ohjelmat sijoittuivat samaan sarjaan. Seuraavana vuonna Kultaisen Venlan sai myös paras seuranta-reality, ja vuodesta 2016 lähtien seuranta- ja kilpailu-realityt on jaoteltu omiin sarjoihinsa. Myös viihdeohjelmakategoria on hakenut vuosittain omaa muotoaan. Viimeisten viiden vuoden aikana viihdeohjelma ja musiikkiviihde erillisinä kategorioinaan ovat vakiintuneet Kultaisen Venlan palkintolistalle.
Game show -ohjelmat palasivat suomalaiseen televisioon vuonna 2017, ja samana vuonna genren oma palkintokategoria nostettiin viiden vuoden tauon jälkeen takaisin Kultaisen Venlan listalle. Kyseisessä kategoriassa kilpailee tänä vuonna yhteensä kolme game show’ta, joista kaksi on tuoreita vuonna 2018 ensi-iltansa saaneita ohjelmia. Ehdokkaana olevat peliohjelmat ovat kaikki ulkomaisia formaatteja.
Ohjelmien määrän kasvu ja uusien genrejen syntyminen ovat siis luoneet tarpeen määritellä palkintokategorioita uudelleen. Myös tänä vuonna on tehty muutamia muutoksia: ajankohtais- ja asiaohjelmasarjaan on lisätty uutisohjelmat ja kokonaan uutena kategoriana mukana on ”Vuoden TV-event”. Aiempien vuosien tapaan yleisö saa äänestää vuoden parhaan ohjelman sekä parhaan esiintyjän voittajat. Lisäksi yleisö saa nyt äänestää myös vuoden parhaan lasten- ja nuortenohjelman, sillä kyseinen sarja ei ole enää mukana tuomareiden ja Televisioakatemian jäsenten äänestyskategorioissa.
Suosikit pysyvät ja palaavat
Vaikka palkintokategorioissa on tapahtunut muutoksia, löytyy ehdokaslistoilta myös yllättävää jatkuvuutta. Ohjelmista ikisuosikkeja ovat mm. Vain elämää, joka on ollut 2013-2018 joka vuosi ehdolla musiikki- ja viihdeohjelma -kategorioissa sekä Docventures, joka vasta tänä vuonna tipahti viiden vuoden putken jälkeen pois ehdokaslistoilta. Näin kävi myös SuomiLOVElle, joka on ollut näihin päiviin asti ehdokkaana musiikki- ja viihdeohjelmakategorioissa ja voittanut oman sarjansa vuodesta 2014 lähtien. Muita sinnikkäästi listoilla pysyneitä ohjelmia ovat Arman Alizadin ohjelmasarjat, keskusteluohjelmat Enbuske Linnanahde Crew sekä Enbuske, Veitola & Salminen, komedia- ja sketsiohjelma Siskonpeti sekä viihdeohjelmat Putous, Tähdet tähdet ja Posse. Draamasarjoista ehdolla on ollut kahdesti sekä Roba- että Syke-sarjan eri kaudet.
Vanhat suosikkiviihdeohjelmat palasivat ruutuihin runsain joukoin v. 2017 sisältöjen kysynnän lisääntymisen myötä. Kansainvälisten formaattien nostalgiabuumi näkyy myös Kultaisen Venlan ehdokkaissa: v. 2013-2014 kv.formaattiadaptaatioita oli vain muutama ja vuodesta 2017 alkaen niitä on valikoitunut kilpailuun jo yli tuplasti enemmän. Yhden selityksen kv.formaattiohjelmien paluuseen Kultainen Venla -kilpailuun tarjoaa se, että formaattiadaptaatiot kelpuutettiin jälleen ehdokaslistoille kilpailemaan kotimaassa kehitettyjen ohjelmien ja formaattien kanssa.
Kotimaisten tuotantojen uusi nousu
Kotimaisten draamasarjojen määrässä on kuuden viime vuoden aikana tapahtunut selvä muutos. Vuonna 2013 Kultainen Venla -ehdokkaina oli vain yksi täysin uusi draamasarja, kun tänä vuonna kaikki ehdokkaat ovat viime vuonna ensi-iltansa saaneita sarjoja.
Kotimaisten sarjatuotantojen lisääntyminen näkyy myös tuotantoyhtiökentällä. Täysin kotimaisessa omistuksessa olevien tuotantoyhtiöiden ohjelmia on tänä vuonna ehdokkaana yhteensä 11. Vuonna 2013 kotimaisten indie-yhtiöiden tuotantoja oli mukana vain viisi, mutta määrä on sen jälkeen noussut tasaisesti. Kansainväliset tuotantoyhtiöt ovat pysyneet tarkastelujakson aikana lähes samoina, ainoastaan yrityskaupat ovat vaikuttaneet hiukan yhtiöiden lukumäärään. Tv-kanavien, lähinnä Yleisradion inhouse-ohjelmia oli vuonna 2013 vielä yhdeksän, mutta seuraavan vuonna enää kolme.
Ja voittaja on…
Ulkomaisessa omistuksessa olevat tuotantoyhtiöt tekevät edelleen määrällisesti enemmän ohjelmia kuin täysin kotimaiset yhtiöt ja se näkyy myös palkintoehdokkaiden listoissa. Kotimaisia tuotantoyhtiöitä on kuitenkin syntynyt lisää, ja tällä hetkellä ehdokaslistojen ohjelmissa on jo lähes yhtä paljon täysin kotimaisia ohjelmia ja kansainvälisten formaattien adaptaatioita. Indie-yhtiöiden tuottamien ohjelmaehdokkaiden määrään on osaltaan vaikuttanut se, että Yle on vähentänyt itse tuottamiensa ohjelmien määrää vuoden 2013 jälkeen. Indie-kenttä on kaiken kaikkeaan elpynyt, ja kotimaiset tuotantoyhtiöt ohjelmakatalogeineen alkavat olla kiinnostavia ostokohteita myös ulkomaisille yrityksille.
Draamasarjojen kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa ja se näkyy sekä ehdokkaiden sisällöissä että toteutuksissa. Tällä hetkellä draamagenrenä hallitsee Nordic noir, mutta kenties jo seuraavan vuoden ehdokkaisiin sisältyy enemmän vaihtelua.
Kultainen Venla -kilpailun ehdokaslistojen tarkastelu kuuden vuoden ajalta kertoo ennen kaikkea sen, että suomalainen tv-tuotanto on ottanut viimeisen kuuden vuoden aikana harppauksen kohti kansainvälistä tasoa. Siksi ammattitaitoisia tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Kultainen Venla onkin ennen kaikkea tekijöiden juhla.
